Sanomalehdet Roomassa repäisivät 2007 ykkösuutisenaan, että Romuluksen ja Remuksen luola on löytynyt.
tilaisuudessa kirjastossa. Kuva Risto Ojanen
Porin Dante-seurassa Roomasta, suden kaupungista, esitelmöinyt tietokirjailija FT Mika Rissanen sanoi löydön olleen merkittävä, saihan Rooma myytin mukaan alkunsa tästä keskustassa sijaitsevasta paikasta. Taru itsessään susiemon maidollaan ruokkimista veljeksistä on vaikuttava Rooman syntyhistoria. Moni pitää sitä myös totena.
Mutta luolan löytyminen ei kaikkia vakuuttanut. Jotkut tutkijat toppuuttelivat heti, että ei se voi olla SE luola.
Arkeologien tehdessä tutkimuksiaan Augustuksen palatsin raunioilla Palatium-kukkulalla heidän poransa läpäisi luolan katon noin kymmenen metrin syvyydessä.
Lähempiä tutkimuksia ei ole voitu tehdä vieläkään. Hankkeita on paljon, rahaa ei ole, eikä varmuutta siitä, romahtaako koko luola, jos sitä aletaan lähemmin pidellä.
Intoa laimentaa myös se, että jos luola ei olisikaan SE, riemu olisi ennenaikainen ja kääntyisi löydön tehneiden PR-tappioksi.
Lupercal-luolana pidetty löytö on Palatiumin lounaisnurkassa.
Tätä Lupercal-luolaa (latinan lupus = susi) kuvattiin kolmen reiän kautta. Rissanen totesi, että sen symboliikka tukee oletusta, että luola on aito. Sen kattoa koristaa Juppiterille tunnusomainen kotka, joka sopii myös korostamaan Augustuksen keisarinvaltaa. Aitoutta vahvistaa Ostiasta löydetty alttari, jossa luolan yläpuolelle on kuvattu kotka. Rooman Equilinus-kukkulalta taas on yksityistalosta löytynyt Lupercal-pyhäkkö, jonka seinäsyvennyksessä on kuvattuna alttari ja susipatsas. Sen voi olettaa jäljitelleen Augustuksen kunnostaman luolan pyhäkköalueen sisäänkäyntiä. Talon isäntä oli ollut susikultille omistautunut lupercus-pappi, joka varmaan tiesi, mitä kuvasi.
Pappi-susi oli välittäjä
Lupercalia-kulttia on Ciceron mukaan harjoitettu jo ainakin 500-luvulla eaa., kuka ties jo varhemminkin. Rituaalissa uhrattiin koira ja vuohi, uhrin verellä pyyhkäistiin kahden papin otsaan jälki, joka pestiin pois maidolla. Papit juoksivat luolasta ilkosillaan läpsimään vuohen nahasta revityillä suikaleilla kansalaisia, varsinkin eturiviin tunkeneita neitokaisia. Rissanen arveli, että kyse oli ennen kaikkea puhdistus- ja hedelmällisyysriitistä pikemmin kuin joittenkin olettamasta initiaatiorituaalista. Rissanen lisäsi leikkisästi, että nuoret naiset ovat voineet innostua myös alastomista ja myös nuorista papeista, jotka tekivät näitä rituaalihommia otona.
Papit juoksivat Palatium-kukkulan ympäri rajaten sen eräänlaiseksi taikaringiksi. Menettely oli tyypillistä antiikissa, tarkoituksena tässä tapauksessa suojata kukkulalle perustettua Roomaa ja turvata myös hedelmällisyyttä.
Pappeja pidettiin susina tai suden kaltaisina, ja he edustivat esi-isiä kykenemällä ylittämään elävien ja kuolleiden maailmojen rajan. Susi liittyi esi-isiin Romuluksen ja Remuksen välityksellä. Esivanhempien henkiä kunnioitettiin nimittäin viikon kestävässä Parentalia-juhlassa, jonka keskellä Lupercaliaa vietettiin 15. helmikuuta. Pappi-susi oli kultissa välittäjä. Kun papit palasivat luolalle, Rooma oli saanut sovituksen esi-isiltä.
Pakanakultti eli noin vuoteen 500, jolloin sen sisältö muutettiin pikkuhiljaa kristilliseksi.
Nuoret immet ovat voineet innostua papeista myös siksi, että nämä hoitivat rituaalin alasti.
Susi on ollut roomalaisilla erikoisasemassa. Sitä ei ole vainottu, eikä käytetty verisissä taisteluissa areenoilla. Susien luulöytöjä amfiteattereista on tehty vasta kristilliseltä ajalta. Esimerkiksi Trajanuksen pylväässä Roomassa on sotilailla eläinten taljoja, muttei suden. Provinsseissa hautakivissä esiintyi usein susi korostamassa roomalaisuutta, vaikka vainajan alkuperä olisi ollut esimerkiksi keltti.
Susi on kaikkialla
Rissanen mainitsi, että sudessa kiteytyvät periroomalaiset hyveet virtus ja pietas, miehuullisuus ja kuuliaisuus: sotilaskansan pitää olla vahva ja totella.
Nykyäänkin rinnakkainelo ihmisten ja susien välillä on Italiassa jouhevampaa kuin meillä – johtuen tosin myös asutuksen eroista. Matkamuistokojut ovat täynnä susiaiheita, vesipisteissä vesi suihkuaa yhä suden suusta, Capitoliumilla susi on keskeinen symboli, joskin sen ikä on kiistanalainen ja veljespienokaiset liitetty asetelmaan jälkeenpäin. Naarassuden imettämät Romulus ja Remus ovat myös jalkapalloseura AS Roman logossa. Seuran lempinimi on i Lupi, sudet.
Rooman matkaajalle vinkiksi, että Lupercal-luolana pidetty löytö on Palatiumin lounaisnurkassa Circus Maximuksesta koilliseen. Paikkaa voi tutkailla sillä silmällä, että siellä suden nisää lussuttanut Romulus kukaties sai hyvän alun matkalla aikamieheksi ja perusti Rooman 21. huhtikuuta 753 eaa., vähän ennen puoltapäivää, jos historioitsija Varroa on uskominen.
Kirjoittaja: Risto Ojanen
