Rooma on yhä suden kaupunki

Susi, Rooman symboli Capitoliumilla. Perinteisesti se on ajoitettu vuosiin 490-470 eaa. Romulus ja Remus liitettiin asetelmaan vasta 1400-luvun lopulla tekijänä luultavasti kuvanveistäjä Antonio del Pollaiulo. Kuva Risto Ojanen.

Sanomalehdet Roomassa repäisivät 2007 ykkösuutisenaan, että Romuluksen ja Remuksen luola on löytynyt.

Porin Dante-seurassa Roomasta, suden kaupungista, esitelmöinyt tietokirjailija FT Mika Rissanen sanoi löydön olleen merkittävä, saihan Rooma myytin mukaan alkunsa tästä keskustassa sijaitsevasta paikasta. Taru itsessään susiemon maidollaan ruokkimista veljeksistä on vaikuttava Rooman syntyhistoria. Moni pitää sitä myös totena.

Mutta luolan löytyminen ei kaikkia vakuuttanut. Jotkut tutkijat toppuuttelivat heti, että ei se voi olla SE luola.

Arkeologien tehdessä tutkimuksiaan Augustuksen palatsin raunioilla Palatium-kukkulalla heidän poransa läpäisi luolan katon noin kymmenen metrin syvyydessä.

Lähempiä tutkimuksia ei ole voitu tehdä vieläkään. Hankkeita on paljon, rahaa ei ole, eikä varmuutta siitä, romahtaako koko luola, jos sitä aletaan lähemmin pidellä.

Intoa laimentaa myös se, että jos luola ei olisikaan SE, riemu olisi ennenaikainen ja kääntyisi löydön tehneiden PR-tappioksi.

Lupercal-luolana pidetty löytö on Palatiumin lounaisnurkassa.

Tätä Lupercal-luolaa (latinan lupus = susi) kuvattiin kolmen reiän kautta. Rissanen totesi, että sen symboliikka tukee oletusta, että luola on aito. Sen kattoa koristaa Juppiterille tunnusomainen kotka, joka sopii myös korostamaan Augustuksen keisarinvaltaa. Aitoutta vahvistaa Ostiasta löydetty alttari, jossa luolan yläpuolelle on kuvattu kotka. Rooman Equilinus-kukkulalta taas on yksityistalosta löytynyt Lupercal-pyhäkkö, jonka seinäsyvennyksessä on kuvattuna alttari ja susipatsas. Sen voi olettaa jäljitelleen Augustuksen kunnostaman luolan pyhäkköalueen sisäänkäyntiä. Talon isäntä oli ollut susikultille omistautunut lupercus-pappi, joka varmaan tiesi, mitä kuvasi.

Pappi-susi oli välittäjä

Lupercalia-kulttia on Ciceron mukaan harjoitettu jo ainakin 500-luvulla eaa., kuka ties jo varhemminkin. Rituaalissa uhrattiin koira ja vuohi, uhrin verellä pyyhkäistiin kahden papin otsaan jälki, joka pestiin pois maidolla. Papit juoksivat luolasta ilkosillaan läpsimään vuohen nahasta revityillä suikaleilla kansalaisia, varsinkin eturiviin tunkeneita neitokaisia. Rissanen arveli, että kyse oli ennen kaikkea puhdistus- ja hedelmällisyysriitistä pikemmin kuin joittenkin olettamasta initiaatiorituaalista. Rissanen lisäsi leikkisästi, että nuoret naiset ovat voineet innostua myös alastomista ja myös nuorista papeista, jotka tekivät näitä rituaalihommia otona.

Papit juoksivat Palatium-kukkulan ympäri rajaten sen eräänlaiseksi taikaringiksi. Menettely oli tyypillistä antiikissa, tarkoituksena tässä tapauksessa suojata kukkulalle perustettua Roomaa ja turvata myös hedelmällisyyttä.

Pappeja pidettiin susina tai suden kaltaisina, ja he edustivat esi-isiä kykenemällä ylittämään elävien ja kuolleiden maailmojen rajan. Susi liittyi esi-isiin Romuluksen ja Remuksen välityksellä. Esivanhempien henkiä kunnioitettiin nimittäin viikon kestävässä Parentalia-juhlassa, jonka keskellä Lupercaliaa vietettiin 15. helmikuuta. Pappi-susi oli kultissa välittäjä. Kun papit palasivat luolalle, Rooma oli saanut sovituksen esi-isiltä.
Pakanakultti eli noin vuoteen 500, jolloin sen sisältö muutettiin pikkuhiljaa kristilliseksi.

Nuoret immet ovat voineet innostua papeista myös siksi, että nämä hoitivat rituaalin alasti.

Susi on ollut roomalaisilla erikoisasemassa. Sitä ei ole vainottu, eikä käytetty verisissä taisteluissa areenoilla. Susien luulöytöjä amfiteattereista on tehty vasta kristilliseltä ajalta. Esimerkiksi Trajanuksen pylväässä Roomassa on sotilailla eläinten taljoja, muttei suden. Provinsseissa hautakivissä esiintyi usein susi korostamassa roomalaisuutta, vaikka vainajan alkuperä olisi ollut esimerkiksi keltti.

Susi on kaikkialla

Rissanen mainitsi, että sudessa kiteytyvät periroomalaiset hyveet virtus ja pietas, miehuullisuus ja kuuliaisuus: sotilaskansan pitää olla vahva ja totella.

Nykyäänkin rinnakkainelo ihmisten ja susien välillä on Italiassa jouhevampaa kuin meillä – johtuen tosin myös asutuksen eroista. Matkamuistokojut ovat täynnä susiaiheita, vesipisteissä vesi suihkuaa yhä suden suusta, Capitoliumilla susi on keskeinen symboli, joskin sen ikä on kiistanalainen ja veljespienokaiset liitetty asetelmaan jälkeenpäin. Naarassuden imettämät Romulus ja Remus ovat myös jalkapalloseura AS Roman logossa. Seuran lempinimi on i Lupi, sudet.

Rooman matkaajalle vinkiksi, että Lupercal-luolana pidetty löytö on Palatiumin lounaisnurkassa Circus Maximuksesta koilliseen. Paikkaa voi tutkailla sillä silmällä, että siellä suden nisää lussuttanut Romulus kukaties sai hyvän alun matkalla aikamieheksi ja perusti Rooman 21. huhtikuuta 753 eaa., vähän ennen puoltapäivää, jos historioitsija Varroa on uskominen.

Kirjoittaja: Risto Ojanen

Samankaltaiset artikkelit

  • Maria Haavisto Danten uusi puheenjohtaja

    Dante-seuran vuosikokouksessa saatiin seuralle uusi puheenjohtaja, varapuheenjohtajana toiminut Maria Haavisto. Puheenjohtajana seuran perustamisesta asti ollut Seija Routimo jätti tehtävät 13 vuoden jälkeen. Johtokuntaan saatiin myös uusi jäsen Päivi Saustamo johtokunnasta…

  • Keksijöitten kansakunta

    FT, tietokirjailija Liisa Väisänen nimitti Italiaa nerojen kansakunnaksi, kun hän valaisi jo aikaisemmilta vuosilta tutuksi tulleessa 10 asiaa Italiasta -luentosarjassaan italialaisia keksintöjä ja kunkin keksinnön aikakautta. Italialaisten verratonta kekseliäisyyttä hän…

  • Toinen elokuvaviikonloppu jäsenille

    Lauantaina 11. marraskuuta 2006 kello 16 esitetään Luchino Viscontin Tiikerikissa. Päätähtinä ovat Burt Lancaster, Alain Delon ja Claudia Cardinale. Sunnuntaina 12. marraskuuta 2006 kello 16 esitetään Vittorio De Sican Kaksi…

  • Paolo Pellei viihtyi Porissa

    Perjantaina hän piti kiinnostavan luennon, jossa hän puhui italian kielestä ja Talo Italiassa -ohjelmasarjan teosta. Hän kuitenkin halusi tutustua Poriin enemmänkin, koska hän oli kaupungissa ensimmäistä kertaa. Lauantaina johtokunnan jäsen…

  • Käännöksessä olennaista on runon tuntu

    Jo ennen valmistumistaan yliopistosta (italialainen filologia ja Italian kirjallisuus), Hannimari Heino aloitti kääntämisen. Kun hän teki pro gradunsa suullisen kertomaperinteen vaikutuksista Gianni Celatin teoksissa, hän ehti ensimmäisenä myös suomentaa tätä…

  • Torinolaisia opettajia Porissa

    Seurallamme oli tilaisuus viettää 23. toukokuuta iltapäivää torinolaisten opettajien seurassa. Katsoimme Porin taidemuseon näyttelyn museo-oppaan johdolla ja kierroksen jälkeen viivähdimme museon kahvilassa juttelemassa ja kahvi- tai teekupposen äärellä. Meille Società…